Tunnetutkimus ennakoi suurta helpotusta, voittipa vaalit Biden tai Trump.
Mitä tekee yhdysvaltalainen marraskuun presidentinvaalituloksen selvittyä? Huokaisee helpotuksesta. Ainakin jos uuteen, suomalaisyrityksen tekemään tunnetutkimukseen on uskominen.
Lahdessa päämajaansa pitävä NayaDaya -yritys toteutti syyskuun alussa yhdessä YouGov-kuluttajapaneelin kanssa yhdysvaltalaisten tunteita kartoittavan kyselyn.
Siinä yhdysvaltalaiset vastaajat pääsivät valitsemaan 20 tunteesta yhden. Sen, joka heistä parhaiten kuvaa tunnetta, kun presidentiksi valitaan joko istuva presidentti Donald Trump tai hänen demokraattihaastajansa Joe Biden.
Tuloksissa näkyy yhdysvaltalaisten voimakas jakautuminen. Sekä Trumpin että Bidenin valinnan herättämistä tunteista kärkijoukossa oli helpotus. Bidenilla se oli selvästi tunne yli muiden.
Bidenin valintaa luonnehti helpotukseksi lähes 27 prosenttia vastaajista. Toisaalta myös Trumpin valinnasta helpottuneita oli merkittävä joukko, yli 13 prosenttia. Eniten Trumpin uudelleenvalinta herätti vastaajissa inhon tunnetta.
– Tämä oikeastaan kuvaa aika vahvasti, että yhdysvaltalaiset eivät ole inspiroituneita oman ehdokkaan valinnasta. Kyse on ensisijaisesti vastaehdokkaan häviämisestä eli vältetään ei-toivottu tulos, kertoo NayaDaya-yhtiön toimitusjohtaja ja perustaja Timo Järvinen.
Kysymyksenasettelu ratkaisee
Yhdysvaltalaista jakautunutta nykytodellisuutta kuvaavasti Bidenin tai Trumpin vaalivoitto herätti eniten tismalleen samoja tunteita.
Kärkiviisikossa oli helpotuksen ja inhon lisäksi pettymyksen ja pelon tunteet sekä neutraali, ei tunnetta -vastaus.
Vastauksia hallinneiden tunteiden perusteella NayaDayan väki on tehnyt tulosten analyysit yhdessä tutkimuksensa tieteellisen asiantuntijan, Geneven yliopiston psykologian tohtorin Marcello Mortillaron kanssa.
Sekä Järvinen että Mortillaro korostavat kysymyksenasettelua. Nyt ei kysytty mielipidettä Trumpista tai Bidenista henkilöinä eikä sitä, kumpaa ehdokasta vastaaja aikoo äänestää.
Jos olisi kysytty vain onko ehdokkaan puolesta vai ehdokasta vastaan, ei Mortillaron mukaan olisi saatu näin monisyistä tunteiden jakaumaa. Nyt tunteista saadaan nostettua esiin sävyeroja.
– Pettymys ei ole niin kielteinen tunne kuin pelko ja inho. Pelko tarkoittaa tässä, että vastaaja on todella peloissaan, mitä voi tapahtua esimerkiksi Trumpin toisen neljän presidenttivuoden aikana, Mortillaro tulkitsee.
– Inho puolestaan ei välttämättä kohdistu henkilöön lainkaan. Inhon kokemus voi nousta moraalisesta ällötyksestä ja paheksunnasta, kuinka toinen puoli kansasta voi äänestää noin, hän jatkaa.
Kampanjat lietsovat negatiivisia tunteita
NayaDayan tutkimuksessa kärkeen nousseiden tunteiden painopiste on negatiivisten tunteiden puolella.
Kielteisten tunteiden painottuminen ei yllätä Bostonissa Northeastern yliopistossa politiikan tutkimuksen professorina toimivaa Costas Panagopoulosia. Hän on perehtynyt poliittiseen psykologiaan ja äänestyskäyttäytymiseen.
Panagopoulos pitää tutkimuksessa korostunutta helpotuksen tunnetta Bidenin puolella ilmiselvänä reaktiona Trumpiin.
Tulevissa presidentinvaaleissa tutkija sanookin jylläävän erityisesti negatiivisia tunteita. Hän arvioi kampanjoiden jopa lietsovan niitä.
– Yksi syy siihen on, että negatiivisuus toimii. Vaikka emme siitä pitäisikään, pelko ja viha voivat kampanjoissa olla hyvin tehokkaita keinoja, erityisesti tällaisena aikana, kun koronapandemia koettelee Yhdysvaltoja ja talous on syöksykierteessä, Panagopoulos sanoo Bostonista Ylelle.
Professorin mukaan Yhdysvaltain jo valmiiksi jakautunut poliittinen ilmasto luo otollista kasvualustaa kielteisten tunteiden hyötykäytölle. Hän odottaakin, että pelon ja vihan lietsonta sen kuin kiihtyy kampanjoinnin loppusuoralla.
– Trump yrittää saada ihmiset vihaiseksi demokraateille ja kääntää vastuuta pois itsestään. Biden puolestaan yrittää saada ihmiset pelkäämään toista Trumpin presidenttikautta, Panagopoulos tiivistää.
Mikä tunne vie uurnille?
Mutta miten lopulta käy? Meneekö pelkäävä ja vihainen ihminen helpommin äänestämään kuin nykytilanteeseen iloinen ja tyytyväinen?
Professori Panagopoulos toteaa ykskantaan, että negatiivisuus aktivoi ihmisiä.
– Eniten vastinetta rahalleen kampanjat saavat silloin, kun iskevät ihmisten pelkoihin ja vihaan. Ja näin varmasti molemmat kampanjat tekevätkin, Panagopoulos ennakoi.
NayaDayan tunnetutkimuksessa yritetään vastattujen tunteiden perusteella ennustaa myös yhdysvaltalaisten käyttäytymistä. Ennuste perustuu siihen tunneteoreettiseen tieteelliseen tutkimustietoon, että osa tunteista passivoi, osa aktivoi ja sitouttaa ihmistä.
Psykologian tohtori ja tunnetutkija Marcello Mortillaro kertoo, että vaalivoittoa tavoittelevan poliitikon kannattaisi pyrkiä herättämään ihmisissä myönteisiä ja sitouttavia tunteita, kuten ylpeyttä ja iloa. Erityisesti ylpeys aktivoi Mortillaron mukaan ihmisiä.
Hän huomauttaa, että myös negatiiviset tunteet aktivoivat, mutta käänteisesti: kielteisten tunteiden lietsomisella voi yrittää kampittaa vastaehdokastaan.
Voittajaa on mahdonta ennustaa varmasti
Tutkimuksen perusteella Järvinen toteaa, että vaalivoittaja ei ole lainkaan kirkossa kuulutettu. Ei tunnetta -vastaajia oli sekä Bidenin että Trumpin kohdalla merkittävästi.
Järvisen mukaan tilanne on tasainen, mutta etumatka on Bidenilla. Etumatkaa vahvistaa Bidenin varapresidenttiehdokas, senaattori Kamala Harris.
NayaDayan tunnekyselyssä vastaajilta kysyttiin nimittäin myös varapresidenttiehdokkaiden valinnan nostamia tunteita. Siinä Trumpin ja Bidenin sijaan enemmän myönteisesti sitouttavia tunteita onnistui vastaajissa herättämään juuri Kamala Harris. Hän on ensimmäinen varapresidenttiehdokkaaksi noussut musta nainen Yhdysvaltain historiassa.
– Harris kykenee luomaan myönteisiä ja aktivoivia tunteita, kuten kiinnostusta, ylpeyttä ja ihailua. Tunteita, joita Biden ei juurikaan. Voisikin sanoa, että Harris on tässä demokraattien tähti ja tuottaa sellaisia kokemuksia, joihin Biden ei kykene, Järvinen pohtii.
Nykyinen varapresidentti Mike Pence sen sijaan ei tutkimuksen …